TRAUMAN VARJOSSA

Lastensuojelun sijaishuollon asiakkailla on lähes poikkeuksetta traumoja tai traumatisoivia kokemuksia, josta heidän oireilunsa voidaan katsoa johtuvan. Traumatisoituminen ja trauman aiheuttamat vauriot lapsen kehityksessä ovat yksilöllisiä ja usein vaikeasti diagnosoitavissa. Lapsi itse ei tunnista traumaa, oireilu on moninaista eikä lapsen lähiverkosto tiedosta tapahtumien vaikutuksia lapsessa tai ei halua myöntää niitä. Niinpä lapsi on voitu luokitella tarkkaavaisuushäiriöiseksi tai käytösongelmaiseksi, vaikka kyse olisikin pohjimmiltaan traumaoireilusta. Lapsi syyllistyy ja hänen kehityksensä vaarantuu, jopa pysähtyy. Lapsi ei välttämättä lainkaan tiedä, usko tai ymmärrä oman käytöksensä ja hänelle sattuneiden asioiden olevan yhteydessä toisiinsa.

MIKÄ ON TRAUMA?
Trauma on ulkoisen tekijän aiheuttama psyykkinen tai fyysinen vaurio. Lastensuojelussa voidaan karkeasti puhua muutamista traumatyypeistä, jotka aiheuttavat moninaisia haittoja lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä johtavat sijoituksiin ja pitkäaikaisiin vaikeuksiin myös aikuisuudessa.

HOIDON LAIMINLYÖNTI
Lapsi ei saa tarvitsemaansa hoitoa tai huolenpitoa. Kiintymyssuhde äitiin tai muuhun aikuiseen voi jäädä puutteelliseksi esimerkiksi aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmien takia. Hoidon laiminlyöntiä ovat puutteellinen arkirytmi, uni, ravinto tai puhtaus. Se, ettei lapsesta huolehdita, hänet jätetään yksin tai vailla ravintoa, hellyyttä ja sosiaalisia kontakteja on laiminlyöntiä. Lapsi traumatisoituu ja oireilee.

"Aikuiset oli kännissä ja jouduin menemään jääkaapille, jonkun kuolleen spurgun yli. Se makas siinä keittiön lattialla kuolleena ja ihan sinisenä. Olin joku kaheksan."

 "Välillä jääkaappi oli tyhjä."

"Valvoin yöllä, kun aikuiset oli kännissä ja tappeli. En käyny ollenkaan ees koulussa pienenä."

VÄKIVALTA
Lapseen kohdistetaan väkivaltaa tai hän näkee väkivaltaa. Väkivalta voi olla pahoinpitelyä, haukkumista, pahoinpitelyn näkemistä, seksuaalista hyväksikäyttöä, uhkailua, tai syrjintää. Fyysinen sekä psyykkinen väkivalta voi traumatisoida jo yksittäistapauksena, mutta usein lastensuojelun asiakkailla nämä kokemukset ovat toistuneet useita kertoja lapsuudessa tai jopa tulleet lapsen ajatuksissa normaaliksi tavaksi toimia. Väkivalta kokemukset traumatisoivat ja lapsi oireilee.

"Mun äitipuoli hakkas mua, kun faija oli töissä. Se hakkas remmillä, läpsi, repi tukasta. Yritin kertoo faijalle, mut ei se uskonu. Oli sillon 6-8 vuotta."

"Mä istuin mun sängyllä ja luin Aku Ankkaa, kun mun äitipuoli ryntäs huoneeseen ja löi mua ja rupes raahaamaan mua tukasta lattiaa pitkin."

"Faija ja mutsi tappeli ihan vitusti ennenku ne eros. Mä jouduin aina siihen väliin ja mukaan."

"Joku iskän juoppokaveri nainen tuli kähmimään mua ja halus mut mukaansa suihkuun"

MENETYSKOKEMUKSET
Lapsi menettää läheisen ihmisen tai turvallisen ympäristönsä. Monien lastensuojelulasten elämästä on kadonnut tärkeitä ihmisiä. He ovat kuolleet tai muuttaneet pois. Lapsella ei ehkä ole ollut tilaisuutta turvallisesti ja aikuisjohtoisesti käsitellä menetyksiään. Lapsi traumatisoituu ja oireilee.

"Mä olin kolmen ku mutsi ja faija eros ja mutsi kerran kidnappaskin mut. Oli ehkä neljä, kun se joi ittensä niin huonoon kuntoon, sairaalaan ja semmoseen laitokseen. En pysty oikeen tapaamaan sitä, kun se on niin ahistavaa."

HÄPEÄKOKEMUKSET
Lapsi voi joutua ympäristössään tilanteisiin, joissa hän kokee voimakasta häpeää. Häpeä voi syntyä omien taitojen puutteesta, pelosta, vanhemman tai läheisen käytöksestä, puutteista vaatetuksessa tai kodin olosuhteissa. Varhaisin häpeäkokemus voi syntyä lapselle vanhemman torjunnasta. Häpeä vaikuttaa minäkuvan ja itsetunnon kehittymiseen. Lapsi traumatisoituu häpeäkokemuksista ja oireilee.

"Oon hävenny mun faijaa. Jossain ostarilla se käyttäytyy kännissä, kun pikkulapsi. Tai kun se tuli kotiin ja olin frendien kaa. Jouduin kantaa  sen pois mun huoneesta."

"Kämppä oli paskanen ja hävetti, jos sinne tuli joku kaveri."

"Kun menin mun ekaan laitokseen, ni mua hävetti niin paljon, et ne näkee mut. En käyny suihkussa kahteen viikkoon, enkä pystyny menee ees vessaan."

VARHAINEN VASTUU
Lapsi voi joutua hyvin varhain huolehtimaan itsestään, vanhemmistaan tai sisaruksistaan. Hän ei kuitenkaan ole riittävän kehittynyt kantaakseen suurta vastuuta itsestään saati muista. Liiallisen vastuun kantaminen traumatisoi lapsen ja hän oireilee.

"Mun piti huolehtii mun sisaruksista aika paljon, kun olin kymmenen. Ne oli pienempiä ja mun piti ruokkii niitä. Usein piti soittaa poliisit, kun mun isäpuoli riehu ja pitää meidän puolia." 

"Mä huolehdin mun faijasta, et se saa lääkkeensä ja muuta, kun se makas viikonkin sängyssä. Olin ehkä 8-9-vuotias sillon"

ONNETTOMUUDET
Onnettomuudet, kuten tulipalot, auto-onnettomuudet ja luonnonkatastrofit  traumatisoivat myös lapsia. Tällaiseksi traumatisoivaksi onnettomuudeksi lapsen elämässä voidaan luokitella myös sota. Suomessa elää maahanmuuttajina sodan kokeneita lapsia. Onnettomuuskokemukset traumatisoivat ja lapsi alkaa oireilla.

Lainaukset ovat kolmen sijaishuollossa olevan nuoren tarinoita.  Jäävuorenhuippuja, joita heille tuli kysyttäessä mieleen.

TIETOA TRAUMASTA:

TRAUMA JA DISSOSIAATIO-OIREET

EMDR - LÄHESTYMISTAPA PSYYKKISTEN TRAUMOJEN HOIDOSSA

UNOHDUS, MUISTAMINEN, EHEYTYMINEN LAPSUUDEN TRAUMASSA

TRAUMATERAPIAKESKUS

HÄPEÄ PSYYKKISEN LAMAANNUKSEN AIHEUTTAJANA